Karl Ekholm syntyi Artjärvellä 3.10.1856 ja Ulrika Sofia Ekström Ruotsinpyhtäällä 15.7.1855. Sahatyöntekijä Karl ja piika Ulrika Sofia avioituivat 1.4.1877, molemmat olivat töissä Pernajassa Näsen höyrysahalla. Perheen asuessa Pernajassa syntyivät lapset Maria Sofia 8.5.1877, Eva Wilhelmina 24.12.1878, pikkulapsena kuollut Carl Willehard 16.11.1881 sekä Hulda Johanna 18.8.1884. Perhe muutti Loviisaan helmikuussa 1886. Loviisassa syntyivät vielä kaksoset Aina Teresia ja Alma Augusta 2.4.1895, mutta Aina Teresia kuoli vain kolmen kuukauden ikäisenä. Karl työskenteli Arseni Terichoffin vuonna 1882 perustamalla höyrysahalla. Työpaikka oli siis lähellä sekä ensimmäistä asuntoa ”Paratiisia” että tulevaa Villa Ekholmia.
Loviisan henkikirjojen perusteella ”Paratiisi” on ollut 8. kaupunginosan tontilla numero 70. Sen omisti konsuli Alfred Björkstén. Henkikirjojen mukaan ”Paratiisin” talossa asuivat vuosina 1886-1892 työmies Adam Frisk ja vaimonsa Eva, molemmat syntyneet 1835, ja heidän poikansa sekä työmies Karl Ekholm, syntynyt 1856, vaimonsa Sofia, syntynyt 1855 ja kolme tytärtä. Vuoden 1893 henkikirjassa ”Paratiisissa” asui edelleen Friskin perhe, mutta Ekholmien tilalle oli tullut vuonna 1822 syntynyt Johanna Mårtensdotter, joka yli-ikäisenä ei maksa veroa. Vuosina 1893-1894 Ekholmit asuivat henkikirjojen mukaan Lovisa Ångsåg, 1895-1899 Pernajan Antbyn tilalla numero 3 (vuodesta 1897 tilan numero on 4), ja vuosina 1900-1914 taas Lovisa Ångsåg. Henkikirjojen perusteella Ekholmit asuivat talossa viimeistään 1895. Vuonna 1904 mukaan tulee vävy Alarik Lemström, ja hän poistuu perheensä kanssa 1908 henkikirjassa. Vuonna 1910 Karl Ekholmin eteen ilmestyy lyhenne Ge, joka tarkoittaa gårdsägare. Vuosina 1915-1921 Karl Ekholm perheineen kirjataan Lovisa Antby. Vuonna 1923 paikaksi tulee 5te stadtsdelen ja tontti numero 435.
Karl Ekholm aloitti talon rakentamisen töiden ohella, ja tupakeittiön ja kamarin käsittänyt talo valmistui ilmeisesti noin 1895. Talon nykyinen olohuone oli tupakeittiö ja nykyinen keittiö oli kamari. Alkuperäisessä keittiössä oli lattialuukku, josta pääsi portaita kellariin. Kellari oli suunnilleen nykyisen kellarin paikalla. Talon takana oli tarpeellinen kaivo. Ulkorakennuksessa oli puuliiteri, ulkohuussi ja navetta lehmälle ja sialle. Tien vieressä nykyisen puuliiterin alla oli maakellari. Maakellariin on edelleen luukku puuliiterin lattiassa.
Karl Ekholm toimi sahalla ja sahan hinaajalla Lax koneenkäyttäjänä. Kirkonkirjoissa hänen ammatikseen on merkitty ”maskinist” ja henkikirjoissa ”maskinist”, ”eldaren” ja ”ångbåtsmaskinist”. Karl hankki lisätuloja tekemällä huonekaluja ja ruumisarkkuja sekä toimimalla tien toisella puolella olleen kaupungin hiekanottamon portinvartijana. Avaimen sai hakea hiekanostokuittia vastaan. Loviisa kylpyläkaupunkina alkoi elpyä 1800-luvun lopulla, ja tässä Karl Ekholm näki mahdollisuuden lisätuloihin. Taloa laajennettiin kylpylävieraitten majoittamiseksi. Kamari ja tupakeittiö vaihtoivat paikkaa. Alkuperäisen keittiön leivinuuni muutettiin lämmitysuuniksi ja uuteen keittiöön tuli puuhella. Talon pohjoispäätyyn rakennettiin kaksi huonetta sekä tien puolelle avokuisti. Avokuisti sai varsin pian ikkunat, mutta sen katon rajan koristeet ovat edelleen ikkunoiden sisäpuolella. Kummassakin uudessa huoneessa oli lämmitysuuni, mutta pienemmästä se on purettu pois. Vinttikerrokseen rakennettiin etuhuone, kamari ja takavintti, joka oli iso eristämätön tila. Vinttikerroksessa ei ollut lämmitystä.
Oheinen Ellen Thessman’s bokhandelin julkaisema postikortti lienee vanhin kuva talosta. Kuvan julkaisuaika on 1898-1912. Kuva on otettu harjun rinteeltä, ja ”Merirosvokivenä” tunnettu siirtolohkare jää kuvan vasemmalle puolelle. Taloon on jo rakennettu lisähuoneet ja toinen kerros. Kuisti on ilmeisesti vielä avoin. Oikeassa reunassa näkyy ulkorakennus. Tontin aita on yksinkertaisempi kuin myöhemmin. Porttia pylväineen ja kaarineen kortissa ei näy. Taustalla näkyy sahalle menevä rautatie, joka oli alun perin puupaalujen varassa ja vaunut siirrettiin miesvoimin.
Kuva: https://finna.fi/Record/loviisakm.c309f437-399b-4dcd-9177-f15851a5c393?sid=4939041485, CC BY 4.0.
Kansallisarkistossa on Loviisan asemakaava vuodelta 1918. Tässä osasuurennuksessa näkyy, että Ympyrätie on saanut muotonsa, mutta nykyinen Viiskulma on aivan erilainen verrattuna tähän kaavaan. Vuoden 1921 Loviisan henkikirjassa talo on vielä kirjattu Antinkylään. Vuoden 1923 henkikirjassa talo on kirjattu 5. kaupunginosaan, tontin numero on 435 korttelissa numero 82. Perheen ensimmäisen asunnon, ”Paratiisin”, paikkaa kartassa ei näy. Tullisillan ja Plagenin alueet ovat hyvin erilaiset verrattuna nykytilaan.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6180271669&aineistoId=1655992286
Ensimmäisen sukupolven ajalta ei ole juurikaan materiaalia. Yhdessä harvoista 1920-luvun kuvista näkee, että talo on saattanut olla maalattu punamullalla, ja talon nurkat ja ikkunanpielet ovat valkoiset. Ikkunoiden koristelut ja katolla olevat koristepylväät ovat samanlaiset nykyäänkin. Kuisti on jo saanut oven ja ikkunat, ja kuistin ikkunoiden asettelu on sama kuin nykyään. Vasen savupiippu on uusien huoneiden uuneille ja oikea alkuperäiselle olohuoneelle ja keittiölle. Katolla ei ole ikkunaa, joka ilmestyi vasta 1930-luvun kattoterassin yhteydessä. Aita on samanlainen vaakasuoraan laitetuista laudoista kuin yllä olevassa postikortissa. Porttia pylväineen ja kaarineen ei ole. Talon vasemmalla puolella kasvaa ”Mamman” omenapuu, joka on istutettu 1904. Puun kaksi päähaaraa suoraan ylös ja viistoon vasemmalle ovat tunnistettavissa. Etupihalla kasvava omenapuu lienee yhtä vanha kuin ”Mamman puu”. Siitä ei ole tarkempia tietoja, mutta se on poistettu ilmeisesti 1940-luvulla. Sen tilalle tuli talviomenapuu, joka siirrettiin 1970-luvulla talon eteläpuolelle. Oikealla talon takana on kuusi, joka kaadettiin 1950- ja 1960-luvun vaihteessa.
1.4.1927 vietettiin Ekholmien kultahäitä. Talon sävytys on edelleen tumma valkoisin koristein. Ryhmäkuvassa on äärimmäisenä vasemmalla Gustaf Alarik Lemström ja Hulda Johanna Lemström (o.s. Ekholm) seisoo Sofia Ekholmin takana sylissään nuorin lapsensa Ulla.
Viimeisessä kuvassa ovat Sofia ja Karl Ekholm alkuperäisen ulko-oven edessä. Talo on edelleen tumma vaalein ikkunapuittein. Oven edessä on puusta tehdyt portaat, ulkokuistia ei ole vielä rakennettu.
Ulrika Sofia kuoli 1.7.1930 ja Karl 27.8.1930.
Talo siirtyi seuraavaksi Lemströmeille.