Hulda Johanna Ekholm syntyi 18.8.1884 Pernajassa Karl Ekholmin ja Ulrika Sofia Ekströmin kolmantena tyttärenä. Koulun lopetettuaan Hulda Johanna oli 15-vuotiaana auttamassa sukulaisiaan Kotkan kauppahallissa, kun sinne poikkesi s/s Estherin miehistöön kuulunut Gustaf Alarik Lemström. Gustaf Alarik, joka käytti usein kutsumanimenään Alarikia, oli ratavartijan ja talonmiehen poika ja syntynyt Karjaalla 15.7.1877. Gustaf Alarik oli kouluttautunut Teollisuuskoulussa koneenkäyttäjäksi, ja saadakseen oikeuden opiskella Teollisuuskoulussa hän oli töissä konepajoilla purjehduskausien ulkopuolella.
Maalaus on tehty Hulda Johannan kihlakuvan ja kadonneen Gustaf Alarikin kuvan pohjalta.
Gustaf Alarik ja Hulda Johanna kihlautuivat 1901 ja avioituivat 17.10.1903 Sundsvallissa, Ruotsissa. Gustaf Alarik oli tuolloin s/s Hermeksen konemestari. Gustafin oli tarkoitus saada lomaa ja matkustaa Suomeen häitä varten. Toisin kävi, sillä Gustafin tilalle tullut konemestari joutui työtapaturmaan. Siispä Hulda Johanna matkusti Sundsvalliin, ja häät pidettiin laivalla. Häämatka oli sitten laivan purjehdus Saksaan, Englantiin, Kanarian saarille, Etelä-Afrikan Durbaniin, ja Etelä-Amerikkaan. Hääkuvassa käytiin Hampurissa.
Gustaf Alarik oli töissä laivoilla 1900-1905 ja hän muutti kirkonkirjojen perusteella Loviisaan Ympyrätielle 1904. Lemströmeille syntyi yhteensä kymmenen lasta. Gustaf Alarikin ja Hulda Johannan esikoinen Hulda Elisabet ”Betty, Bettan” syntyi Loviisassa 28.7.1904 Ekholmien kotona Ympyrätiellä. Vuosina 1906-1907 Gustaf Alarik oli töissä Finland Woodilla Valkossa. Toinen ja kolmas lapsi, Alice Irene ”Lisa” 4.4.1906 ja Astrid Sofia ”Atti” 21.4.1907, syntyivät kirkonkirjojen mukaan myös Ympyrätiellä. Vuosina 1907-1909 Gustaf Alarikin työpaikka oli Lahden Höyrysaha ja selluloosatehdas. Perheen asuessa Hollolassa syntyi neljäs tytär Ester Elvira ”Essi” 5.6.1908. Vuonna 1909 Gustaf Alarik sai työpaikan Helsingin Sähkölaitokselta. Perhe asui ensin Sibyllankadulla (nykyään Pääskylänrinne) ja sitten Sörnäisten Rantatiellä. Helsingissä syntyivät Karl-Gustav ”Gösta” 27.9.1909, Thure Waldemar ”Tusse” 7.2.1911, Margit Viola ”Maggi” 22.3.1912 ja Sven Gunnar ”Sveppe” 9.8.1914.
Sisällissodan aikana Gustaf Alarik oli pitänyt osaltaan sähkölaitosta käynnissä, ja sodan jälkeen häntä pyydettiin varmuuden vuoksi eroamaan toimestaan. Perhe joutui muuttamaan pois Sörnäisten Rantatien virka-asunnosta. Koska Helsingissä ei ollut ruokaa saatavilla, muutettiin Liljendaliin Garpomin kylään, jossa Gustaf Alarik sai sepän töitä, ja ruokaakin oli. Elokuussa 1918 Gustaf Alarikille tarjottiin töitä Riihimäen Sähkö- ja Sahalaitos Oy:n voimalaitoksen ylikonemestarina, ja perhe muutti saman tien Riihimäelle. Riihimäellä syntyivät Britt-Marie ”Brita” 15.3.1919 ja Ulla-Stina ”Kerstin” 24.3.1925. Vuonna 1927 Gustaf Alarik sai uudelleen työpaikan Helsingin Sähkölaitokselta, ja hän työskenteli Kallion sivuaseman esimiehenä eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 1944. Perhe asui nyt Eteläisellä Hesperiankadulla.
Oheinen perhekuva on otettu Riihimäellä, kun Gustaf Alarik täytti 50 vuotta 15.6.1927. Takarivissä ovat Lisa, Maggi, Essi, Tusse, Gösta ja Sveppe. Eturivissä ovat Bettan, Hulda Johanna, Brita, Gustaf sylissään Ulla, Atti ja hänen kihlattunsa Leo Hälvä. Takana näkyvä koristeellinen hyllykkö hankittiin näitä juhlia varten. Hyllykkö, taustalla näkyvä s/s Hermes -laivan maalaus ja pari tuoleista, jollaisella Bettan istuu, ovat nykyään Villa Ekholmin olohuoneessa.
Talon rakentajat kuolivat kesällä 1930, Ulrika Sofia kuoli 1.7.1930 ja Karl 27.8.1930. Lemströmit, eli ”Mofa” ja ”Momi”, lunastivat talon ja tontin 1931 Momin sisaruksilta. Momi vietti kesät Loviisassa ja Mofa kävi siellä viikonloppuisin ja lomaa viettämässä. Talvella talonmiehenä toimi Momin sisko Mimmi, eli Maria Sofia Blomqvist (o.s. Ekholm).
1930-luvun alussa etupihakin on ollut kasvimaana. Talon edessä on pitkä penkki, vai onko ollut kasvimaan aita. Etupihalla on vanha tunnistamaton omenapuu ja talon takana kasvaa suuri kuusi. Keinun vieressä on iso kivi, joka on joskus myöhemmin poistettu.
Oheiset kaksi kuvaa on otettu 1930-luvun alussa. Niistä näkee, että talon perustana on käytetty kiviharkkoja ja että varsinaisen tuulikaappiin johtavan oven edessä on käytetty kivilaattoja, jotta piha kestäisi paremmin kulkemista. Talon väritys on vaihtunut Ekholmien aikaisesta tummasta myöhemmissä kuvissa näkyvään valkoiseen punaisin ovin ja koristein. Ylemmässä kuvassa Ulla, Sven ja joku tuntematon. Alemmassa kuvassa tuntematon, Betty ja Momi.
Oheiset kaksi kuvaa on otettu ennen uuden ulkorakennuksen tekemistä. Ryhmäkuva on ilmeisesti vuodelta 1934. Kuvassa on Lisa, Gösta, Aini Alkio (Göstan tuleva vaimo), Bettan ja Tapio. Ryhmäkuvan vasemmassa reunassa on naapuritontin ulkorakennus. Tonttien välillä ei ilmeisesti ole aitaa. Iso kivi ryhmäkuvassa, joka näkyy liiterin päädyn kohdalla on poistettu, muut kaksi kiveä ovat edelleen kasvimaan reunalla. Alemmassa kuvassa tien vieressä oleva aita on rakennettu vaakatasossa olevista laudoista, ei siis kuten nykyään. Portti ei ole nykyinen rautaportti kaarineen. Kuvassa näkyvät ”Atin”, ”Essin” ja ”Liisan” nimikko-omenapuut.
Alla on kuvia vanhasta aidasta ja portista. Aidassa on vaakasuuntaiset laudat. Sama rakenne on erotettavissa vanhassa postikortissa. Aidan pylväät on tehty puusta. Aitaan nojaava nainen on Aini Alkio, mutta kuvan ajankohta ole tiedossa. Pikkupojan kuva on ilmeisesti vuodelta 1934, ja siinä näkyy selvemmin vanha portti. Nykyinen portti valmistui ehkä samana vuonna.
Valokuva aidasta ja portista on otettu ennen uuden ulkorakennuksen rakentamista, koska portin oikealla puolella näkyy pitkä pätkä aitaa. Portin ja nykyisen ulkorakennuksen välissä on vain kymmenkunta pystylautaa. Talon edessä on vanhahko omenapuu, jonka iästä ei ole tietoa. Etupihalla on muutenkin paljon kasvillisuutta.
Uusi ulkorakennus rakennettiin kesällä 1937. Talon uusi, avoin ulkokuisti sisäänkäynnin eteen valmistui samalla. Arvid Vesterinen ja avustajat töissä.
Kesällä 1939 talossa oli aurinkoterassi julkisivun puolella. Terassille käytiin takavintiltä, jossa oli ovi. Aurinkoterassi jäi lyhytaikaiseksi, koska katto vuosi sen kohdalta. Terassin jäljiltä keskelle kattoa tuli nykyinen pieni ikkuna. Pihalla seisovat Mofa sylissään Kurt Pousár, Maggi Pousár, Momi, Ulla (”Kerstin”), Tusse, Brita ja Einar Pousár. Autossa rekisterinumeroltaan A-9013 on vuoden 1939 kilpi, ja auto on rekisteröity Helsinkiin. Tuohon aikaan rekisterikilvet vaihdettiin vuosittain niin, että parittomina vuosina oli valkoinen kilpi mustilla teksteillä ja parillisilla päinvastoin.
Kuvassa kattoterassilla aurinkoa ottamassa Ulla, Sven ja Tusse. Katto on uusittu jossakin vaiheessa 1930-luvulla. Edellä olevassa porttikuvassa huovat kulkevat pystysuuntaan ja viereisessä vaakasuuntaan.
Talvisodan aikana talo toimi evakkopaikkana. Sodan sytyttyä perheitä evakuoitiin Helsingistä ensin maataloon Sipooseen Margit Pousárin (o.s. Lemström) anopin sukulaisten luokse. Joulun 1939 jälkeen poliisiviranomaisten luvalla mutta ”omalla vastuulla” muuttivat talonvahtina olleen Mimmi Blomqvistin seuraksi Betty Paukku (o.s. Lemström) ja lapset Tapio, Teuvo ja Hannele, Margit Pousár, anoppinsa Adele ja lapset Kurt ja Ralf, sekä Lisa Forsténin (o.s. Lemström) lapsi Ann-Mari hoitajansa kanssa. Talossa asui sitten yhteensä viisi aikuista, kolme pientä lasta ja kolme vuonna 1939 syntynyttä vauvaa. Oheisessa kuvassa talvelta 1940 tunnistettavia ovat eturivin Tapio, Kurt, Teuvo ja Bettan, jolla on edessään Hannele. Kuvassa näkyy vielä kattoterassin kaiderakennelma.
Ennen sotia etupiha oli pääosin hiekkaa. Jossakin vaiheessa etupiha katettiin pienillä kivillä.
Mofa Lemströmin 70-vuotispäiviä vietettiin 15.6.1947. Mukana olivat vieraskirjan mukaan kaikki lapset, mutta eivät kaikkien perheet. Juhlissa otetusta ryhmäkuvassa näkyy pienillä kivillä katettu etupiha ja kesäovelle nousevat portaat. Etupihaa on korotettu aivan talon edestä 1970-luvun alussa, eikä portaita enää ole.
Hälvän perhe asui Ympyrätiellä 1957-1962. Silloin tehtiin joukko isotöisempiä muutoksia ja korjauksia. Kaivon luona ollut kuusi kaadettiin. Kaivoon laitettiin betonirenkaat. Pihalla olleita kiviä poistettiin. Kuvassa keittiön kaneliomena on vielä hyvin pieni. Kasvimaata on hyvin lähellä taloa, eikä sen reunaa ole pengerretty kivillä. Talon sokkeli on saanut betonivuorauksen, vuorausta ei ollut vielä kesällä 1956.
17.10.1963 vietettiin timanttihäitä Helsingissä Konemestariyhdistyksen tiloissa. Östra Nylandin pitkässä haastattelussa pari toteaa viihtyneensä hyvin Loviisassa, mutta tulevaa talvea he eivät aio siellä viettää. Kesällä palaisivat kyllä takaisin. Hulda Johanna ”Momi” kuoli 23.4.1964, eikä enää Loviisaan päässyt.
Oheinen kuva on kesältä 1964. Lipputanko on alkuperäisellä paikallaan. Iso vihreä keinu on paikallaan. Keinun ynpärillä on marjapensaita ja kriikunaa. Kesäoven portaat erottuvat hyvin. Kattohuovat on laitettu vaakasuuntaan.
Kesäkuussa 1967 pidettiin Mofin syntymäpäiväjuhlia. Lipputanko on alkuperäisellä paikallaan. Keinun takana on kriikunoita ja marjapensaita. Aidan vieressä on viinimarjapensaita. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy Antonovka-omenapuun oksia.
Momin kuoltua taloa alkoivat hoitaa Betty ja Tauno Paukku. Gustaf Alarik ”Mofa” kuoli 22.1.1970.