Hulda Elisabeth Lemström syntyi 28.7.1904 Loviisassa Ympyrätiellä isovanhempiensa Ekholmien luona. Hulda Elisabethin isä Gustaf Alarik Lemström oli tuohon aikaan vielä merillä s/s Hermeksen konemestarina. Lemströmien perhe asui Loviisassa, Hollolassa, Helsingissä, Liljendalissa, Riihimäellä ja taas Helsingissä. Hulda Elisabeth muutti 1920 Riihimäeltä Helsinkiin Alma Ekholmin luo saatuaan töitä Elannosta. Kun useampikin Lemströmien lapsista sai työ- tai opiskelupaikan Helsingistä Mofa hankki vuonna 1922 ”nuorisoyksiön” majoitukseen. Yksiö oli Helsinginkatu 28:ssa, ja siellä saattoi olla hetkellisesti jopa kuusi sisarusta. Hulda Elisabeth työskenteli Elannossa erilaisissa tehtävissä vuoteen 1932 saakka. Hänelle oli ennustettu 17-vuotiaana, että ”tulisi menemään naimisiin kiiltonappisen miehen kanssa ja saisi neljä lasta”. Kiiltonappinen mies oli Tauno Johannes Paukku, jonka kanssa Gösta Lemström oli ollut samaan aikaan asevelvollisena. Tauno Paukku syntyi 2.6.1908 Viipurin läänin Pyhäjärvellä. Taunon jäätyä 1915 orvoksi sisarpuolensa Hilda Maria Nuora otti hänet kasvatikseen 7-vuotiaana Vuokselaan Karjalan kannaksella. Tauno suoritti asevelvollisuutensa laivastossa ja värväytyi sen jälkeen laivastoon 1927. Tauno palveli merenmittauksessa, torpedoveneillä, osallistui ensimmäiselle sukellusvenekurssille ja palveli lopun uraansa sukellusveneillä. Hulda Elisabeth, ”Betty”, ”Bettan” ja Tauno avioituivat Helsingissä 1.12.1932. Lapsiakin tuli neljä, Tapio 1933, Teuvo 1935, Hannele 1939 ja Aarne 1941.
Tauno Paukku erosi Puolustusvoimien palveluksesta kesällä 1953. Hän vastasi sukellusveneiden myynnistä romuksi 1953. Tauno suoritti Optikkokoulun tutkinnon loppuun lokakuussa 1953, ja sai oikeuden toimia laillistettuna optikkona, jossa toimessa hän ei koskaan ollut. Perhe muutti Suomenlinnasta Hämeentielle toukokuussa 1954 lämpimän veden ja muiden mukavuuksien pariin. Tauno jatkoi työntekoa Metalliteollisuus Oy:ssä piirtäjänä ja Insinööritoimisto Serimaassa sairaaloiden keittiöiden ja saniteettitilojen suunnittelijana. Täytettyään 60 vuotta Tauno malttoi lopultakin lopettaa työt ja jäädä eläkkeelle.
Tauno ja Bettan katselevat takapihan kukkapenkkiä Mofan 90-vuotissyntymäpäivillä kesäkuussa 1967. Kuvan iso kivi on kaivon vieressä ja sen takaa erottuu vesitynnyri. Kiven kohdalla on ilmeisesti polku kasvimaalle kuten nykyäänkin.
Kuva takapihalta 1960-luvun lopulla. Kaivon vieressä olevien kivien välissä oli iso raparperipenkki. Kaivon pumppu on sama kuin 1930-luvun kuvissa. Sadeveden keruuta varten on laitettu hopeanväriseksi maalatut peltitynnyrit. Kaivon vieressä on tynnyri, johon pumpattiin kaivosta kasteluvettä. Tynnyrin takana on ison kuusen kanto, josta tehtiin pöytä.
Kuva on otettu 1960-luvulla liiterin katolta. Talon väritys on valkoinen, ovet, ikkunoden karmit ja koristeet ovat punaisia. Katto on vaakasuoraan asennettu huopakatto. Ovella soitetaan selvästi ”vellikelloa”, joka on Sveitsistä 1964 tuotu lehmänkello. Sen ääni riitti lähimetsiin saakka komentamaan lapset syömään.
Tauno ja Betty Paukku muuttivat pysyvästi Loviisaan 1969. Kesäkuussa 1969 omenapuut kukkivat upeasti. Viinimarjapensaat majailivat ”Mamman puun” ja keinun takana.
Kesäkuussa 1969 vietettiin Tauno Paukun 60-vuotisjuhlia. Lippua nostavat Tero ja Tapio Paukku. Vanha iso vihreä keinu on vielä paikallaan ja sen takana marjapensaita ja kriikunoita. Aidan vieressä on rivi marjapensaita.
Tauno ja Ford Taunus ilmeisesti 1960-luvun lopulla. Kuva on otettu liiterin katolta. Auton vieressä on ”Atin puu” ja aidan vieressä on vadelmapensaita. Aita on vanha puuaita, joka vaihdettiin myöhemmin verkkoaidaksi ja rakennettiin uudelleen 2012.
Korona oli suosittu ajanviete 1960- ja 1970-luvuilla. Kuva on otettu ennen Itsenäisyyden omenapuun istuttamista 1967 tai 1968. Talon perustaan on valettu betoni kivisokkelin ympärille. Kesäovelle johtavat portaat, eli etupihaa on jossakin vaiheessa selvästi nostettu.
Toukokuussa 1970 valettiin etupihalle betonilaatat. Etupihan korotus on mahdollisesti tehty tässä kohtaa. Loppuvuodesta 1971 vaihdettiin keittiön vanha puuliesi sähköiseksi, vieraskirjassa numero 2 todetaan, että ”Mamman kyökki vaihtui höyrystä sähköön”.
Vieraskirjassa numero 2 on paljon merkintöjä ”skrapaamisesta ja maalaamisesta” elokuussa 1972. Silloin talon väritykseksi tuli nykyinen keltainen valkoisin ja sinisin koristein. Alla oleva kuva on otettu keväällä 1973 naapurin Ympyrätie 6 ”Holmin talon” katolta. Takapiha on kokonaan kasvimaana. Kasvimaan pohjoispuoli lähempänä Holmin taloa oli perunapeltona. Kasvimaa on saanut polut ja penkereet talon puolelle. Etupihalla ollut Antonovka-omenapuu on siirretty talon eteläpäätyyn. Viinimarjapensaat ovat siirtyneet keinun takaa kasvimaan eteläpäähän. Aita on maalattu valkoiseksi, myöhemmin se on ollut tummanvihreä. Takapihan ja naapurin Ympyrätie 10 puolella oleva lauta-aita muuttui myöhemmin verkkoaidaksi. Holmin taloa rajaavan aidan vieressä on kiipeilyteline, jossa oli keinu, köysi ja renkaat. Lapsia oli jo kielletty kiipeilemässä isossa omenapuussa. Kuvan oikeassa laidassa aidan vieressä on lapsille tehty oleskelupaikka, eräänlainen vajarakennus. Siinä ei ollut ikkunoita vaan koko seinän levyiset muutaman kymmenen senttiä korkeat aukot. Portin ulkopuolella näkyy kuusi, jonka kaupunki poisti 1994.
1970-luvun loppupuolella vanha puinen keinu purettiin ja tilalle tuli nykyisen lainen kevyt metallinen. Aita on maalattu vihreäksi. Aidan vieressä on kiipeilyteline ja pihalle on pystytetty lentopalloverkko. Sen yli hakattiin myös sulkapalloa. Kasvimaalla on paljon marjapensaita ja takapihan aita on vaihtunut verkkoaidaksi. Terho Aromaa puhdistaa marjasatoa.
Tauno Paukku kuoli 17.2.1979. Talo ei ollut oikeastaan talviasuttava, koska lämmin vesi piti lämmittää joko hellalla tai saunan muuripadassa. 1979-1982 tehtiin isoja remontteja, joissa lattiat korjattiin, lahonneita seinähirsiä vaihdettiin, ikkunat vaihdettiin, kuistista tehtiin lämmin tila ja isosta keittiöstä erotettiin tila lämminvesivaraajalle. Uusien huoneiden välissä ollut ovi levytettiin umpeen. Ovi tuulikaapista olohuoneeseen levytettiin umpeen. Kuistin ja olohuoneen välisestä ikkunasta tehtiin nykyinen ovi.
- Keittiön kunnostus aloitettiin huhtikuussa 1979. Lattia auki, uudet putket, lattiaa nostettiin ylemmäs ja laitettiin taas kiinni. Keittiöön rakennettiin olohuoneen viereen ”kylmiö” eli jäähdytetty huone ja kaappeja. Kylmiö saatiin toimimaan vasta joulukuussa.
- Lattioiden kunnostus alkoi myös huhtikuussa 1979, ensimmäisenä uudet makuuhuoneet.
- Ikkunoiden vaihto oli suunniteltu kesäkuulle, mutta niitä saatiin odottaa elokuulle.
- Komeroita rakennettiin kesän mittaan.
- Uudet viemärit hyväksyttiin elokuun lopussa.
- Talvi 1979-1980 rakenneltiin ja askarreltiin kaikenlaista.
- Keittiön katto oikaistiin huhtikuussa 1980.
- Taloa maalattiin uudelleen kesällä 1980.
- Oma pieni säätönsä oli TV:n harava-antenni. Se saatiin elokuussa näyttämään myös TV 2.
- Syyskuussa 1980 korjailtiin eteistä, eli alkuperäistä tuulikaappia.
- Lisää viranomaishyväksyntää marraskuussa 1980.
- Huhtikuussa 1981 alkoi olohuoneen seinien remontointi.
- Heinäkuussa 1981 korjattiin olohuoneen lattiaa, projekti jatkui seuraavana kesänä.
- Heinäkuussa 1981 maalattiin liiterirakennusta.
Keittiön lattian purku käynnissä 13.4.1979. Ahkeroimassa Terho ja Kimmo Aromaa.
Olohuonetta ryhdyttiin korjaamaan 1981. Terho Aromaa rakentelee katon listoja. Täytetty huuhkaja on ”Jukka-tipu”, jonka Tauno Paukku joutui ampumaan sodan jälkeen ollessaan metsällä ottovanhempiensa Hilda ja Tahvo Nuoran luona Vilppulassa. Hän oli ollut metsällä kun huuhkaja hyökkäsi päälle.
Sauna kunnostettiin kesällä ja syksyllä 1984. Aiempi yhtenäinen tila erotettiin löyly- ja pesuhuoneeksi. Saunan etuseinä oli pahoin lahonnut ja se jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Sisällä näkyvä puukiuas vaihtui samassa projektissa sähkökiukaaksi.
Tien veressä olevaa aitaa rakennettiin uusiksi heinäkuussa 1987. Ensin rikottiin ja sitten rakennettiin ja maalattiin pari viikonloppua. Vieraskirjan mukaan töissä oli kymmenkunta henkeä. TV- ja puhelinkaapeli tuli 1989. Kaivolla kuusen kannossa ollut pöytä vaihtui uuteen itse rakennettuun syyskuussa 1989. Kaivoon tuli uusi käsipumppu ja samalla rakennettiin kaivoon uusi kansi lokakuussa 1989. Elokuussa 1991 korjailtiin aidan betonitolppia marjapensaiden puolella. Toukokuussa 1992 vaihtui keittiön hella. Portin ulkopuolella ollut kuusi oli liian lähellä tietä ja haittasi liikennettä ja aurausta. Kuusi kaadettiin joulukuussa 1994, ja se päätyi Loviisan torille kaupungin joulukuuseksi. Kuusi oli noin 45 vuotta vanha.
1980-luvun lopulla huopakatto alkoi tulla tiensä päähän. Se repeili ja irtoili satunnaisesti. 1993 huopakatto vaihdettiin peltikatoksi. Kesäoven vasemmalla puolella näkyy vanhan WC:n rakenteita, se poistettiin 1998. Oikealla näkyy ilmajohto, jolla taloon tuli sähköt. Se vaihdettiin maakaapeliksi elokuussa 2007.
Talon vesi on tullut omasta kaivosta. Aluksi käsipumpulla mutta myöhemmin moottoripumpulla kellarissa olevaan painesäiliöön. Talvella 1995-1996 kaivo oli kuiva ensimmäisen kerran sataan vuoteen. Hätäratkaisuna harmaat vedet sulatettiin lumesta ja käyttövesi haettiin naapurista. Huhtikuussa 1996 talo liitettiin kaupungin vesiverkkoon. Toukokuussa 1997 järjestettiin vedet myös saunaan. Kesällä 1998 tehtiin toinen iso LVI-remontti. Keittiön kylmiö ja kaapit saivat lähteä ja tilalle rakennettiin paikat pakastimelle ja jääkaapille. Vanha WC kesäoven kohdalla purettiin pois, sen jäljiltä pelätyt homeongelmat eivät olleet suuria. Uutta WC:tä ja kylpyhuonetta rakennettiin pitkin kesää valmiiksi.
Lauta-aita tontin pohjoisreunassa Ympyrätie 6 puolella uusittiin heinäkuussa 1996. Olohuoneessa olleet tekstiililevyt revittiin pois, seinät tasoitettiin ja tapetoitiin syksyllä 1996. Vuonna 1999 pihakeinun takaa poistettiin kriikunat ja tilalle rakennettiin kukkaseinät. Kesällä 1999 rakennettiin tontin pohjoisnurkkaan pergola ”Mamman” 95-vuotisjuhlia varten. Talvi 1998-1999 oli ollut kylmä ja luminen. Talvella paleltui portin villiviini, se on kyllä kasvanut takaisin.
Heinäkuussa 1999 valmistui uusi ekoulkovessa. Syysmyrsky kaatoi lahonneen aidan portin ja liiterin välistä marraskuussa 1999, uusi rakennettiin huhtikuussa 2000. Kesäkuussa 2001 aloitettiin vintin remontointi. Aluksi purettiin lattioita, jotta nähtäisiin, miten se on tehty ja eristetty. Sitten rakennettiin lattiat takaisin ja taiteiltiin vanhojen pinkopahvien tilalle levyt seiniin ja kattoihin. Taiteilua siksi, että vintin katossa ei isoja suoria pintoja ole. Remontti valmistui lokakuussa 2001. Viimeistelyä oli sitten Tevin portaikon seinään vuonna 2002 tekemät auringonkukkamaalaukset.
Betty Paukku ”Mamma” kuoli 27.9.2003. Talon lunasti veljiltään Hannele Aromaa (os. Paukku) ja talo siirtyi nyt neljännelle polvelle.