Villa Ekholmin takana on hyötypuutarha. Vuosikymmenien mittaan puutarhan koko ja tuotteet ovat vaihdelleet. Kasvitarhaa on ollut myös talon etupuolella. Nykyään reilu puolet takapihasta on hyötypuutarhana. Perunan, tomaattien, papujen sekä muiden juuresten ja vihannesten lisäksi tontilla on ollut runsaasti marjapensaita, omenapuita, ainakin yksi päärynäpuu, kriikunoita, luumuja ja viiniköynnös.
Ensimmäisen sukupolven, eli Ekholmien ajalta ei ole kuvia puutarhasta tai kasveista, lukuun ottamatta paria kuvaa omenapuista. Omenapuista on oma sivunsa. Toisen sukupolven, Lemströmien, ajalta on kuvia 1930-luvulta alkaen. Kuvien ajoittaminen ei aina ole tarkkaa.
Momi ja Mofi Lemström tarkastelevat kasvimaata. Kuva on otettu ennen vuotta 1937, koska siinä näkyy vanhan liiterin pääty. Momin takana on lasten nimikko-omenapuista ”Atin puu” ja siitä oikealle ”Essin puu”. Mofin takana oleva iso kivi on raivattu 1950- tai 1960-luvulla.
Oheiset kuvat ovat 1930-luvun alkupuolelta. Etupihallakin on kasvimaata. Talon edessä on pitkä matala penkki tai kasvimaan aita.
Momi kaivon kiven vierellä 1950- tai 1960-luvulla. Joku lapsenlapsista on päässyt kylpyyn. Kiven vieressä kasvaa raparperia. Perunaviljelystä riittää kasvimaalla.
Tässä samoihin aikoihin 1950- tai 1960-luvulla Mofi tarkastelee perunapeltoa. Raparperit kasvavat jättikokoisina. Kaivon kiven viereen on koottu pienempiä kiviä, jotka ilmeisesti käytettiin kasvimaan pengerrykseen. Kaivon vieressä ollut kuusi on kaadettu, mutta siitä ei ole vielä tehty pöytää.
1970-luvun alussa koko takapiha oli kasvimaana. Puolet kasvimaasta taisi olla perunapeltona. Vieraskirjaan numero 2 on dokumentoitu Tevi Paukun näkemys perunahommista toukokuussa 1971.
Alla oleva kuva on otettu 1973 naapuritalon Ympyrätie 6 katolta. Lähempänä naapuria oleva kasvimaan puolikas on tähän aikaan ollut perunapeltona. Tauno Paukku taitaa työskennella kompostin kanssa.
Kevättöitä kasvimaalla toukokuussa 1981. Terho ja Mika Aromaa perunahommissa.
Juhannuksena 1981 paikalle oli kokoontunut iso joukko nuorta väkeä. Kasvimaalle saatiin silloin runsaasti työvoimaa. Takapihan pohjoispääty on jo laitettu nurmikentäksi. Vieraskirjoissa merkinnät perunoiden piilottamisesta harvenevat keväästä 1985 lähtien, mutta kyllä perunoiden viljely jatkui. Vieraskirjan numero 3 mukaan huhtikuussa 1990 laitettiin kasvamaan kokonaista 36 perunaa juhannusperunoiksi.
Istutuslaatikoita alettiin käyttää 2000 kun mansikoita siirrettiin satokauden jälkeen pellon penkeistä laatikoihin. Kasvimaa alkoi saada nykyistä muotoaan kun Helsingin Satamalaitos uusi Olympialaiturin edustan laatoitusta ja työntekijät saivat hakea vanhoja liian pieniä laattoja ilmaiseksi. Mitoituksen idea oli, että laatikoiden ja penkkien välissä voi liikkua kottikärryllä ja laattakäytäville voi laittaa tuolin, jolla tehdä kitkentää tms. Alla kasvimaa odottaa kevättä huhtikuussa 2005. Istutuslaatikoita oli enemmän kuin nykyään. Juuresten, salaattien jne. penkit on rajattu laudoilla. Kasvimaata rajaavan lauta-aidan paikalla oli vielä risuaita.
Huhtikuussa 2009 uusittiin penkkien reunalautoja. Moottorisahalla pätkittiin vanhat ja siirrettiin liiteriin kuivumaan ja odottamaan käyttöä energianlähteenä. Risuaita on vaihtunut lauta-aidaksi.
Perunoiden viljely ei enää ole niin massiivista kuin edellisten polvien aikana. Uusia perunoita laitetaan silti tulemaan. Alla vuoden 2009 elokuussa nostettu loppusaalis kerättynä ja järjesteltynä.
Puutarhan istutuslaatikot joudutaan uusimaan muutaman vuoden välein. Kuva on toukokuun 2013 projektista. Vajaat kymmenen vuotta ne kestää.
Pavut ovat vieraitten suosiossa ja niitä on oltava jokaisessa serkkutapaamisessa. Kuvissa on naapurin 4 mm harjateräksestä hitsaamat papusalot toukokuussa 2014 ja papusatoa heinäkuussa 2021.
Kasvimaiden lopputyhjennys aloitetaan tavallisesti elokuun lopussa, kun Loviisan Wanhat Talot -esittelyt on pidetty. Alla olevassa kuvassa on mangoldia ja punajuuria elokuun viimeisenä viikonloppuna 2015.
Panoraama heinäkuussa 2023. Kaivon takana on keittiön kaneli. Keskellä kuvaa on luumupuu. Mansikat on suojattu harsolla. Mansikkapenkistä oikealle on ”Tinjan puu” ja keinun edessä ”Liisan puu”. Liisan puun takana näkyy vielä valkea kuulas, joka sai lähteä seuraavana vuonna.
Mansikat on kerätty, kurkut tulossa, heinäkuu 2023.
Kasvimaata kuvattuna takavintin ikkunasta juhannuksena 2024. Takana pressun alla on jänisten tuhoamien vadelmapensaiden jäännökset. Paikkaa valmistellaan uusille luumuille ja hunajamarjoille.
Tomaattien kasvatus on alkanut 1970-luvulla, ainakin 2. vieraskirjassa todetaan elokuussa 1972, että oli ensimmäinen kesä kun saatiin yli viisi kypsää tomaattia. Tomaatteja kasvatetaan nykyään kasvimaata rajaavan aidan vieressä ja liiterin eteläisellä sivulla. Vuosia sitten joukosta löytyi pitkänomaisia tomaatteja, joiden siemeniä on istutettu aina uudelleen. Tomaatit eivät yleensä ehdi kypsyä satokauden aikana, joten ne poimitaan pois ja kypsytetään sisällä. Kuva on syyskuulta 2022.
Marjapensaita on ollut aina. Yleisimmät ovat olleet punainen ja musta viinimarja sekä punainen ja vihreä karviainen. Viinimarjaa on myöhemmin tullut lisää vihreä ja valkoinen versio. Viinimarjapensaat ovat vaeltaneet vuosikymmenien aikana talon pohjoispuolelta keinun takaa ja aidan vierestä takapihan kautta nykyiselle paikalleen kasvimaalle tontin eteläreunaan. Iso uudelleenasettelu tehtiin toukokuussa 2000. Viinimarjapensaiden rivien jatkona on nykyään karviaista.
Punaista ja keltaista vadelmaakin on kasvatettu. Vadelmapensaat olivat aluksi tontin eteläsivulla. Vadelmat siirrettiin tontin takareunaan 1987. Niitä harvennettiin reippaasti 1991. 2020-luvun alussa jänikset söivät ne puoliksi kolmena talvena peräkkäin kun pääsivät korkean hangen myötä kimppuun. Vadelmapensaiden tilalle on tulossa hunajamarjaa ja luumupuu. Vadelmapensasviidakko on kuvattu kesäkuussa 2018 ja puoliksi syödyt kesäkuussa 2022.
Pensasmustikka on menestynyt hyvin kaivon vieressä. Karhunvatukkaa on kasvatettu keinun kehikossa vaihtelevalla menestyksellä. Uusin laji on hunajamarja eli makeasinikuusama tai haskap.
Talon eteläseinälle istutettiin 2000 talvenkestävä viiniköynnös ”Zilga”. Se viihtyy hyvin ja sitä on siirretty myös pergolaan. Köynnös tuottaa rypäleitä joka vuosi, mutta runsasta satoa tulee vain joka toinen vuosi. Rypälekuvista vasemmalla pergolan köynnöksestä ja oikealla talon seinustalta.
Omenapuiden lisäksi tontilla on kasvanut kriikunaa ja luumua, jopa yksi päärynäpuukin. Päärynäpuu kasvoi suunnilleen siinä, missä nyt on omenapuista ”Tinjan puu”. Päärynä paleltui ja poistettiin 1970-luvulla. Kriikunaa on ollut aikoinaan etupihalla keinun takana, ne raivattiin pois 1999 ja keinun ympärille laitettiin kukkaseinät. Kriikunaa poistettiin syksyllä 2000. Myöhemmin kriikunaa kasvoi tontin nurkassa grillikatos Mutterin takana. Kriikuna sai jonkun kasvitaudin ja poistettiin .
Luumuja on ollut sinistä ja keltaista. Tontin itälaidalla kasvimaan takana ja marjapensaiden keskellä on sininen luumu, joka tuottaa paljon satoa. Se on istutettu 1980-luvun alussa. Keltainen luumupuu istutettiin tontin itäiselle reunalle verkkoaidan viereen Mutterin lähelle. Se kasvoi aluksi hyvin ja tuotti satoa, mutta joku kasvitauti senkin vei.