Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma järjestettiin perinteisesti elokuun viimeisenä viikonloppuna. Villa Ekholm oli monivuotiseen tapaan mukana. Tiettävästi ensimmäisen kerran koko tapahtuman historian aikana molempina päivinä oli kosteaa ja sateista. Ei sentään rankkaa sadetta, mutta tehokkaasti kastelevaa tihkua. Säästä huolimatta talolla kävi lähemmäs 300 vierailijaa, vieraskirjaan tuli noin 270 nimeä.
Kun vieraat astuivat portista sisään niin ensimmäinen pysäyttävä kohde oli tietenkin verenpisarat liiterin portailla. Alkuopastuksen ja talon historian tietoiskun jälkeen osa vieraista suuntasi sisälle ja osa hyötypuutarhaa katselemaan. Neljä peräkkäistä polvea asumassa ja kylpylävieraitten majoituslaajennukset taisivat tiedonpalasina yllättää. Talon värityksestä oltiin kiinnostuneita. Moni vieras kertoi käyneensä aiemmin kesällä puutarhapäivillä, ja kun niissä oli mainostettu Wanhoja Taloja, niin tulivat nyt katsastamaan sadonkorjuuvaihetta.
Pergolassa vieraat viihtyivät. Kuten tunnettua, kahvi maistuu paremmalta ulkona. Talon mehua arvuuteltiin, siinä veikattiin olevan ainakin pihlajanmarjaa. Oikea vastaus on punainen viinimarja ja luumu. Viinirypäleistä oltiin kiinnostuneita, varsinkin miten niitä aiotaan hyödyntää. Pergola onkin tänä vuonna varsinainen rypälekasvihuone.
Joillakin vierailla oli usko alkanut loppua kun keskustasta päin Ympyrätietä kävelivät, eikä vanhaa talokantaa näkynyt. Yllätys oli sitten kun kohteet löytyivät. Pihalla pystyi sitten rauhoittumaan keskustan tungoksen jälkeen. Talosta ja pihasta todettiin, että ”Todellinen vanha talo vaatii myös vanhan pihan” ja ”Aito vanha mummola”.